Tietoa meistä

Olet nyt Hirvosten Sukuseuran kotisivuilla

Tämä on kaikille avoin etusivu. Sukuseuran jäsenet pääsevät kirjautumaan jäsensivulle kirjoittamalla  käyttäjätunnukseksi oman sähköpostiosoitteensa ja ohjelma opastaa sen jälkeen salasanan luomiseen. Jos ongelmia tulee, ottakaa yhteyttä sihteeriin.

Entiseen verrattuna jäsensivumme ovat monipuolisemmat. Täältä löytyy mm. keskustelupalstoja, joilla jokainen tietokonetta käyttävä jäsen voi osallistua seuran kehittämiseen ja jäsenten omiin keskusteluihin.

Jäsensivuille voi myös lähettää tarinoita, kuvia ja kertomuksia suvun vaiheista. Ne ovat tärkeää perinnettä ja kiinnostavat varmasti nuorempia polvia. Tietysti kuvat ja selostukset sukutapaamisista kuuluvat asiaan.

Vaikka seuran hallitus pääsääntöisesti vastaa materiaalin tuomisesta sivuille näkyviin, on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni aktivoituisi keskustelemaan ja lähettämään kuvia ja tekstejä. Näin saamme sivuista todelliset omat sivut. Tervetuloa joukolla mukaan!

Seuran historiaa

Hirvosten sukuseuran perustava kokous pidettiin 26.6.1994, ja seura rekisteröitiin yhdistysrekisteriin vuonna 1995. Seuran perustajat kuuluvat Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Rääkkylän kunnan Hirvosiin.

Hirvosten suvun tutkimus ulottuu 1700-luvulle saakka; sukua ovat tutkineet mm. Viljo Puustisen ja Juha Rouvinen. Viljo Puustisen perustavaa laatua oleva sukuselvitys on n. 10 metriä pitkä sukurulla, johon on merkitty suvun esi-isäksi valitun Liperissä eläneen Heikki Hirvosen pojan Pentin (s. 1709) jälkipolvi kokonaisuudessaan. Asiapitoisesti tarkempi tutkimus on taas professori Juha Rouvisen tekemä tutkimus Varpasalon Hirvoset ( http://ojs.tsv.fi/index.php/ssvk ).

Myös Pohjois-Karjalan menneisyyden tutkija professori Veijo Saloheimo on maininnut erään Heikki Hirvosen liikkeistä 1600-luvulla. Heikki Hirvonen oli mitä ilmeisimmin samainen sukumme esi-isä. Tuovi Hirvonen on tutkinut myös Hirvosten sukua naisten kautta. VT Vesa Tuominen on taas julkaissut omat tutkimuksensa nimellä Juuret Keski-Karjalassa, Varpasalon Hirvosten vaiheita.

Sukuseurassa on jäseniä noin 200, mutta eri tavoin toiminnassa mukana olevia on huomattavasti enemmän. Sukuseuran vuosikokous pidetään joka toinen vuosi. Viimeksi kokoonnuttiin kesällä 2020 sukutapaamiseen retkeilemällä Heinäveden Valamoon ja heinäkuussa 2021 vuosikokoukseen Joensuussa ravintola Eliaksessa.

Ahti Hirvonen lienee seuramme tunnetuin Hirvonen, hän kuului sukuun Jaaman Hirvosten kautta. Näkyvimmin julkisuudessa esiintyy varmaankin Nelos-tv:n uutisankkuri Mikko Hirvonen, joka puolestaan on Piilolan Hirvosia.

Hirvonen on varsin yleinen sukunimi Savossa ja varsinkin Pohjois-Karjalassa, jossa on muitakin "sukuseuroja", tosin ne ovat rekisteröitymättöminä.

Väestörekisterin sukunimihaun mukaan Hirvosia on vuonna 2010 Suomessa yhteensä 9582 (miehiä 4841 ja naisia 4741). Entisenä nimenä Hirvonen on 3771 henkilöllä.

Hirvosten sukuvaakuna

Hirvosten suvun vaakunan suunnittelu saatiin päätökseen v. 2005. Vaakunan keskiosa on Karjalan punainen ja lakio, tyviö ja sarvet hopean väriset. Yläosan kuusikoro kuvastaa metsiä ja alaosan laine järviä, jotka ympäröivät Rääkkylää lähes joka puolelta.

Vaakunasta on tehty rintamerkki, standaari ja lippuviiri. Myös pelkkää kilpi-osaa käytetään sille soveltuvissa kohdin. Vaakunan on suunnitellut heraldikko Harri Rantanen, joka on suunnitellut mm. Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen vaakunat.

Martti O. Hirvonen muisteli vaakunan suunnittelua seuraavasti:

"Kävin Harri Rantasen luona ja hän lupautui suunnittelemaan, näytti erilaisia vaakunoita ja kyseli, minkälainen sen pitäisi olla. Jouduin siis suunnittelijaksi itsekin ja kotona aloin miettiä, että kun on kysymys Pohjois-Karjalasta, väreinä pitäisi olla punainen musta. Heraldiikan sääntöjen mukaan väriä ei voi liittää toiseen väriin ja siksi kilpeen tullut valkoinen on siis hopea.

Katselin netistä erilaisia merkkejä, jotka muistuttaisivat H-kirjainta. Sitten löytyi tuo muuriankkuri, josta Rantanen kysyi, onko teillä linnoja tms., joissa olisi kiviseinissä muuriankkuri. Sanoin, että meillä on isoja kivinavettoja, joissa niitä voi olla. En ollut nähnyt yhtään muuriankkuria seinässä, mutta ajattelin, että moni ei edes tiedä mikä se on. Se laitettiin ja kuusikoro sopii myös hyvin.

Siitä se sitten tuli siten, että minä suunnittelin ja Rantanen tietokoneella toteutti sen."

Mistä nimi Hirvonen on peräisin?

Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos "Sukunimet" (Otava 2000) kertoo, että sukunimi Hirvonen perustuu sanaan "hirvi".  Itse asiassa Hirvi - alkuisten nimien arvellaan esiintyneen jo muinaissuomalaisilla etunimenä, kuten myös sen johdos "hirvoi", joten sukunimen perimmäinen tausta on hyvin syvällä menneisyydessä. Arvelevatpa jotkut tutkijat niiden perustuvan muinaisiin heimototeemeihinkin.

Molempien muotojen pohjalta on muodostettu paikn nimiä ja sitten sukunimiä. Nimissä on tosin eri-ikäisiä kerrostumia, ja siksi osa Hirvonen-sukunimistä voi olla kohtuullisen uuttakin perua. Vanhimpia kirjallisia mainintoja Hirvosista on Kiteen Anders Hirvwoinen vuodelta 1541 ja Pellon Anders Hiruoin vuodelta 1602. 1500-luvulla nimi oli yleisimpiä sukunimiä Savossa. Se on ollut käytössä myös Pohjois-Karjalassa, joskin se on siellä nuorempaa perua kuin Savon Hirvoset. Pellon Hirvosten on arveltu olleen savolaista alkuperää.

Hirvonen on pitkästä historiastaan huolimatta vieläkin sangen elinvoimainen nimi. Osoitteesta https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu  löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sukunimi Hirvonen on ollut 18544 suomalaisella. Heistä 9578 elossa olevalla suomalasella se on yhä sukunimenä, ja heistä on miehiä 4840 ja naisia 4738. Lähde: www.kirjastot.fi

Lisää tietoa löytyy seuraavasta linkistä: http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/hirvonen.html Tämä linkki on erittäin monipuolinen ja jokaisen sukututkimuksestaja -historiasta kiinnostuneen kannattaa tutustua siihen.